Joukkoliikenne – tarvitaanko sitä?

Essee julkaistu Vihreiden nuorten lehti Rönsyssä 3.2.2017.

Ihmiset ovat alkaneet muodostaa kaupunkeja tarpeesta tavata toisiaan. Toisilla on ollut liikaa viljaa, toisilla kangasta ja on haluttu käydä kauppaa ja vaihtaa tuotteita. Kulkuväylien risteyksissä on syntynyt kohtaamisia ja käteviä paikkoja pysähtyä. Toiset kaupungeista taas ovat sijoittuneet paikkoihin, josta on ollut helppo valvoa alueelle saapuvia ja puolustaa maa-alueita. Myöhemmin kaupunkeja alkoi syntyä tuotantolaitosten ympärille, kun tehtaita perustettiin lähelle raaka-aineita tai kosken varrelle energian saamiseksi ja tavarankuljetuksen helpottamiseksi.

Mutta miksi kaupungit ovat säilyneet? Ihmisten vaihtaessa tavaroitaan tai tehtaiden miettiessä tuotteidensa kuljetusta lyhyt välimatka on ollut avainasemassa, kun liikkuminen on pääosin hoidettu kävellen. Kaupunkien etu maaseudun haja-asutukseen onkin ollut juuri lyhyet välimatkat. Ihmisten on ollut helppo liikuttaa niin itsensä kirkkoon kuin tavaransa marketille, kohdata toisiaan ja levittää tietoa parhaista toimintatavoista.

Kaupungeissa liikuttiin vuosituhansia kävellen. Isompia asioita liikuteltiin hevosilla ja kärryillä. Kadut olivat täynnä elämää, kauppapaikkoja ja ihmisiä. Samaan aikaan kaupungit olivat myös likaisia. Kaupungit lämmitettiin puulla, tehtaat sijaitsivat lähellä. Ilmanlaatu oli heikko eikä saasteista juuri osattu piitata. 1700–1800-luvuilla kaupungistuminen kiihtyi valtavasti teollistumisen seurauksena ja kaupungeissa oli ahdasta. Oli nokista, valtavasti ihmisiä pienissä asunnoissa ja nuhjuista. Lääketiede ja hygienia eivät olleet kehittynyt pitkälle ja sairaudet levisivät helposti kaupunkiympäristössä. Kaupunkielämä oli kaukana hohdokkaasta.

Kaupunkien ongelmia lähdettiin ratkaisemaan miettimällä, miten elämisestä saisi puhtaampaa ja hygienisempää. Autot alkoivat yleistyä, ja kauemmaksi liikkuminen helpottui, mikä mahdollisti aivan uudenlaisen kaupunkirakenteen pohtimisen. Samassa ajassa autolla pääsikin huomattavasti pidemmälle, kuin kävellen, fillarilla tai hevoskärryillä. 1900-luvun alkupuolella modernistiset kaupunkisuunnittelijat päättivät eriyttää asumisen, teollisuusalueet ja liikenteen toisistaan. Ne, keillä oli mahdollisuus liikkua, alkoivat muuttaa kauemmaksi keskustoista puhtaammille ja rauhallisemmille alueille.

Suomessa elinolosuhteet maaseudulla olivat monilla hyvin alkeellisia vielä 1900-luvun puolivälissä. Maa- ja metsätalouden rakennemuutokset teknologioiden kehittyessä aiheuttivat niin kutsutun “Suuren muuton”. Monet halusivat kaupunkiin, jossa oli monia mahdollisuuksia niin työllistymisen kuin kehittyneempien asuinolosuhteiden muodossa. Uusia asuinalueita alettiin rakentaa hajalleen kaupunkeja ympäröivän luonnon keskelle. Syntyivät lähiöt. Suuria kerrostaloja nousi valtaväylien varrelle metsiin kuin sieniä sateella. Liikenne nostettuna omille valtaväylilleen oli nopeaa. Autolla hurautettiin kätevästi moottoritietä pitkin asuinalueelta työpaikalle keskustaan ja yöksi takaisin lähiöön. Autot valtasivat myös kaupunkikeskustat, joihin jyrättiin tilaa moottoriliikenteelle.

Kaupunkien kasvaessa myös autoliikenne kasvoi valtavasti. Ruuhkia pyrittiin ratkaisemaan luomalla vain suurempia ja suurempia valtateitä. Kehitys kuitenkin johti vain entistä suurempaan määrään autoliikennettä. Tarvittiin lisää parkkipaikkoja ja leveämpiä autoväyliä. Autosta tuli hyvinvoinnin statussymboli. Tulevaisuudessa, elintason noustessa, jokaisella tulisi olemaan auto!

Onneksi kuitenkin mm. Helsingissä tehtiin suuri päätös 70-luvulla, kun hylättiin Smith-Polvisen liikennesuunnitelma keskustan läpi kulkevasta 12-kaistaisesta moottoritiestä, joka olisi romuttanut korttelikaupalla arvokasta jugend-keskustaa. Sen sijaan päätettiin rakentaa metro palvelemaan itäisestä kaupungista keskustaan saapuvia asukkaita.

Kun kaupungit kasvavat, on liikuteltava entistä suurempaa määrää ihmisiä. Autoon ei mahdu viittä enempää, ja kun auton käyttäjä ei istu autossa, on auto silti pysäköitynä jossain kaupunkirakenteen sisällä viemässä tilaa. Tilaa taas kasvavassa kaupungissa ei koskaan ole liikaa.

 

Kaupunkia autoilta ihmisille

 

Kaupunkirakenteen kannalta autoliikenne aiheutti suurta hajaantumista. Kaupungit ovat pitkälti rakentuneet sen mukaan, kuinka pitkälle ihminen pystyy liikkumaan yhdessä tunnissa. Kävellen liikuttaessa kaupungit pysyivät hyvin tiiviinä. Autoliikenteen tullessa kaupunki levisi kuin pullataikina. Nykyään kaupunkien työssäkäyntialueet ulottuvat sadankin kilometrin päähän tehokkaan raideliikenteen tuodessa ihmisiä suoraan keskustaan.

Tällainen massojen liikuttelu ei kuitenkaan onnistu oikein muuten kuin joukkoliikenteen keinoin. Vaikka julkinen liikenne on monin paikoin vielä keskeneräinen järjestelmä, on sen vaihtoehto niin paljon huonompi, että meidän on järkevää keskittää voimavaramme julkisen liikenteen kehittämiseen.

Mitä jos meillä ei olisi julkista liikennettä? Tällöin liikkumisemme perustuisi pääasiassa yksittäisiin autoihin. Niillä emme pysty siirtämään suuria määriä ihmisiä, sillä autot on säilöttävä molemmissa päissä matkaa. Etenkin, kun yhdessä autossa on keskimäärin 1,3 ihmistä, olisi parkkiruutuja oltava lähes yksi per matkustaja sekä matkan alku- että loppupäässä autojen säilytykseen. Lähtiessä väljästä lähiöstä säilytystila ei välttämättä ole ongelma, mutta tiiviissä kaupunkirakenteessa jokainen auto vie valtavasti tilaa. Pysäköintipaikat voisivat olla paremmassa käytössä puistona tai asuntoina. Leveät kadut toimisivat viihtyisämmin ihmisten vapaa-ajanviettokäytössä ja elävänä kaupunkitilana.

Liikenteen viemä tila otetaan usein annettuna. Emme näe, kuinka suuri osa meidän kaikkien yhteisestä kaupungista on luovutettu moottoriajoneuvojen hallintaan. Katutila, joka ei ole käveltävässä käytössä, työntää ihmisiä pois. Autokaista katkaisee rakennusten väliin jäävän tilan ja työntää ihmiset tilan reunalle. Tilasta tulee epämiellyttävä.

Epämiellyttävyyttä lisäävät liikenteestä aiheutuva melu ja saasteet. Nykypäivän kaupungin haitoista suurin osa johtuukin pitkälti liikenteestä, joka liikkuu kumipyörillä. Liikenteen humina ja siitä johtuva huono ilmanlaatu vähentävät eniten viihtyisyyttä kaupungissa.

Robottiajoneuvoja tarjotaan tulevaisuuden liikenteen ratkaisijaksi. Robottiautot tulevat mitä todennäköisimmin viemään huomattavasti vähemmän tilaa kaupungista, kun ne liikkuvat lähes kiinni toisissaan keskenään kommunikoiden. Robottiautoletka pystyy myös kuljettamaan ihmisen suoraan ovelta toiselle ja tarjoaa matkan ajaksi hetken pysähtyä tai työskennellä.

Kuitenkin, autoliikenteen suurin ongelma, katutilan tylsistyminen, ei välttämättä korjaannu edes robottiautoilla. Vaikka robottiautot pystyisivät kuljettamaan suuria massoja ihmisiä tiivistyessään pienempään tilaan, ne, ainakin muistuttaessaan nykyisiä autoja, vaatisivat liikkuakseen silti katutilaa.

Toinen ongelma, joka syntyy elävää kaupunkia rakennettaessa, on ovelta ovelle kuljettaminen. Elävä kaupunki syntyy harhailuista, katutilassa oleskelusta ja eksymisestä. Kun ihminen kävelee kotoaan pysäkille, saattaa hän pysähtyä liiketilaan metroasemalla tai matkalla kotiin käydä lähikaupan kautta. Liikennevälineessä voi törmätä tuttuihin.

Kohtaamiset luovat yhteisöllisyyttä ja rakentavat kaupunkiin paitsi tunnelmaa, myös elävyyden tunnetta ja saavat kaupungin tuntumaan omalta. Kohtaamiset lisäävät onnellisuutta. Kohtaamiset luovat myös taloudellista hyvinvointia. Kaupunkitalouden mukaan kaupungit, joissa ihmiset kohtaavat, synnyttävät enemmän ideoita, yrityksiä ja talouskasvua. Jos liikkumisemme sulkee meidät yksittäisiin pikkuautoihin, vähenee satunnaisten kohtaamisten määrä.

Tulevaisuuden julkinen liikenne tuleekin todennäköisemmin rakentumaan saumattomaksi liikkumispalveluksi. “Mobility as a service” -ajattelussa eri kulkumuodot yhdistyvät kokonaisuudeksi mobiilipalveluiden kautta: robottiauto voi viedä juna-asemalla, josta juna kuljettaa keskustaan, jossa kaupunkipyörällä päästään lopulliseen kohteeseen. Eri liikkumisvälineitä ei enää kategorisoida omiksi palveluikseen, vaan maksu hoidetaan käytetyn kokonaisuuden mukaan.

Myös massojen liikuttelussa on eroja. Bussit vievät tilaa kadulta ja tuottavat samoja haittoja, kuin yksityisautoilu melun ja ilmansaasteiden muodossa, vaikkakin kymmeniä kertoja vähemmän. Bussit myös koetaan usein epämiellyttävämmäksi matkustusvataksi kuin raideliikenne. Bussit toimivatkin harvemmin asuttujen alueiden liityntäliikenteenä rataverkon luokse.

Kaupunkien kasvaessa ja kehittyessä meidän tulee panostaa raideliikenteen lisäämiseen. Julkisen liikenteen sydämessä, runkolinjoilla, pidemmät matkat hoituvat kaupunkijunilla, pikaraitioteillä ja metroilla. Lyhyemmät matkat robottiautoilla, raitiovaunuilla, kävellen tai fillaroiden. Osa toimivaa liikennejärjestelmää onkin vuokrattava kaupunkipyörä sekä ympärivuoden ajokunnossa oleva pyörätieverkosto, jota kohti monessa kaupungissa ollaan tällä hetkellä tekemässä töitä. Kävely-ympäristöt tulisivat olla niin miellyttäviä, että ihminen liikkuessaan harkitsisi kävelyvaihtoehtoa julkisen liikenteen sijaan. Tällä on myös paitsi kohtaamisten kasvun vuoksi merkitystä, myös kansanterveydellisiä hyötyjä, kun ihmiset liikkuvat hieman enemmän nykypäivän kiireisen elämänrytmin keskellä.

Julkinen liikenne on välttämätöntä, sillä liikkumispalveluita täytyy pyrkiä tarjoamaan kaikille kaupunkilaisille, mutta myös vaihtoehtonsa vuoksi. Tehdäksemme miellyttävää kaupunkia, on meidän pyrittävä lisäämään katutilaa, joka on ihmisten käytössä. Tämä tila on pois yksityisautoilusta. Joukkoliikenne vapauttaa tilaa kaupungista.

Kuvittele esimerkiksi Helsingin Mannerheimintien päätä Esplanadien risteyksessä. Mitä kaikkea tällä valtavalla aukiolla voisi järjestää joka päivä, jos siinä ei olisi neljää autokaistaa ja bussivarikkoa? Aukiolla voisi kasvaa puita, siellä voisi olla penkkejä, kauppakojuja, ympärivuotinen kirpputori, mitä vain! Luodaan kaupunkia, jossa liikkuminen on helppoa, ja jossa tilaa vapautuu ihmisille.

 

Sameli Sivonen

Arkkitehtuurin ja taloustieteen opiskelija
Kuntavaaliehdokas Helsingissä

Lähde mukaan tekemään Samelin kuntavaalikampanjaa ja liity tukiryhmään!

 

Contact Us

We're not around right now. But you can send us an email and we'll get back to you, asap.

Not readable? Change text.

Start typing and press Enter to search