Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien vaalikoneet ja vastaukseni

Tässä vastaukseni Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien vaalikoneisiin, jotka varmasti tässä kohtapuoliin aukeavat! Kysy ihmeessä, jos jokin vastaukseni tai perustelun mietityttää 🙂

Helsingin Sanomat

 

1. Helsinkiin voi rakentaa suurmoskeijan, jos siihen ei käytetä kaupungin tai valtion rahaa. (HS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Jos moskeijoille on kysyntää, en näe, miksei sellaisia voitaisi Helsinkiin rakentaa. Jokaisella on oltava mahdollisuus harjoittaa uskontoaan tasavertaisesti. Suomessa on perustus- ja uskonnonvapauslaki, jotka turvaavat ihmisten oikeuden omaan uskontoon ja oikeuden perustaa uskonnollisia yhdyskuntia.

2. Helsingin ei tule tarjota perusterveydenhoitoa kaupungissa oleville paperittomille siirtolaisille. (HS)

Täysin eri mieltä.

Myös paperittomat ihmiset ovat ihmisiä, ja Helsingin on pidettävä myös heistä huolta. Terveydenhuolto kuuluu kaikille papereihin katsomatta. On myös järkevää hoitaa sairaat ihmiset mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, etteivät taudit pääse pahenemaan ja mahdollisesti leviämään väestössä.

3. Yksiöitä pitäisi saada rakentaa ilman rajoitusta, eli vaatimuksesta rakentaa perheasuntoja pitäisi luopua. (HS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Uusia asuinrakennuksia tehtäessä on pidettävä huolta, ettei alueellista segregaatiota pääse syntymään. Tämän vuoksi on tärkeää velvoittaa rakentamaan myös erikokoisia asuntoja. Pääkaupunkiseudulla on kuitenkin huutava pula pienistä asunnoista ja erityisesti yksiöistä, joten perheasuntojen minimimääristä voitaisiin joustaa, kuitenkin niin, että huolehditaan, että Helsingissä alueellinen monimuotoisuus säilyy.

4. Ulkoilmakonserteissa tulee saada soittaa musiikkia nykyistä myöhempään vaikka se aiheuttaa melua. (HS)

Täysin samaa mieltä.

Elävässä kaupungissa syntyy silloin tällöin myös ääntä. Helsingin tulee pohtia meluaikajoustoja, jotta voimme järjestää myös myöhempään kesäiltaan jatkuvia konsertteja. Suomen suvi on lyhyt, nautitaan siitä!

5. Kävelykeskustaa tulee merkittävästi laajentaa poistamalla ajokaistoja keskeisiltä kaduilta. (HS)

Täysin samaa mieltä.

Kansainväliset esimerkit osoittavat, että kävelykaupungin lisääminen lisää kaupunkien viihtyvyyttä, taloudellista toimeliaisuutta ja kaduilla liikkuvia ihmisiä. Viimeiset puoli vuosisataa kaupunkeja kaikkialla on suunniteltu autojen ehdoilla. Otetaan tila takaisin ja annetaan se kaupungissa aikaansa viettäville ihmisille. Tehdään kävelykeskusta, jossa niin turistit kuin stadilaisetkin nauttivat ja josta löytyy niin julkisia vessoja kuin puistonpenkkejäkin.

6. Kuntani pitäisi rohkeammin käyttää maiden pakkolunastuksia kaavoituksen vauhdittamiseksi. (HS)

Jokseenkin eri mieltä.

Pakkolunastusta tulee käyttää vain erityisissä poikkeustapauksissa yleisen edun niin vaatiessa. Uuden yleiskaavan ansiosta asuntorakentamisessa on onneksi monia muita vaihtoehtoja.

7. Kuntalaisten valitusoikeutta kaavoituskysymyksissä tulee rajoittaa. (HS)

Täysin eri mieltä.

Valitusoikeus luo oikeusturvaa kuntalaisille. Vaikka se hidastaakin kaavoitusta, ei demokratiasta ja kuntalaisen oikeusturvasta voida lähteä tinkimään hetkellisen nopeamman rakennustuotannon saavuttamiseksi. Pitää kaavoittaa enemmän, jotta yksittäiset valitustapaukset ja niiden käsittely ei lamautua Helsingin rakennustuotantoa.

8. Kuntani pitäisi luopua vaatimuksesta rakentaa autopaikkoja uusien asuntojen yhteyteen. (HS)

Täysin samaa mieltä.

Kyllä. Autopaikkojen rakennusvelvoitteesta luopuminen siirtäisi autopaikan kustannukset autoilijalle, kun rakennusyhtiöt rakentaisivat paikkoja vain kysyntää vastaavan määrän. Velvoite myös helpottaisi kaavoittamista sekä tiiviin kaupungin rakentamista, kun tilaa asunnoille ja ihmisille jäisi kaupunkirakenteessa enemmän.

9. Pyörätiet ja jalkakäytävät pitäisi puhdistaa lumesta ja hiekoittaa ennen autoteitä. (HS)

Täysin samaa mieltä.

Ehdottomasti. Kaupunki on ensisijaisesti kaupunkilaisia, ei autoja varten. Helsingin liikennestrategiassa jalankulku on ykkösliikkumismuoto ja tämän tulisi näkyä myös toiminnassa. Pyöräkaistojen pitäminen sulana on tärkeä askel ympärivuotisen pyöräilyn lisäämiseksi. Tämä onnistuu Kandassa, laitetaan se onnistumaan myös Helsingissä. Jalkakäytävien ensisijainen auraaminen on myös tasa-arvokysymys. Esteettömyydestä on huolehdittava.

10. Kunnassani on tärkeämpää huolehtia yksityisautoilun edellytyksistä kuin joukkoliikenteestä. (HS)

Täysin eri mieltä.

Joukkoliikenne on edellytys tiiviille kaupungille ja fiksulle maankäytölle. Joukkoliikenteellä pystytään liikuttelemaan massoja kätevästi ja nopeasti, kun taas yksityisautoiluun pohjautuva kaupunkirakenne hajaantuu, kun parkkipaikkoja pitää rakentaa valtavat määrät sekä matkojen alku- että päätepisteisiin. Autoilu vie valtavasti tilaa kaupunkirakenteesta, ja siksi meidän tulee panostaa toimivaan ja houkuttelevaan joukkoliikenteeseen.

11. Kirjastojen pitäisi keskittyä kirjoihin, eikä laajentua enempää tavaroiden lainaamiseen tai muille vastaaville uusille alueille (HS)

Täysin eri mieltä.

Miksi ei? Kiertotalous ja lainaaminen lisääntyvät jatkuvasti, ja se on erittäin fiksua kehitystä. Kaikkea ei enää tarvitse omistaa itse. Miksei siis kirjastosta voisi käydä lainaamassa niin petankkipelin, työkalusetin tai vaikkapa soutuveneen.

12. Kuntani nykyinen kouluverkko tulee säilyttää sellaisenaan, vaikka se aiheuttaisi kustannuksia kuntalaisille. (HS)

Jokseenkin eri mieltä.

Kouluja on oltava siellä missä nuoret ja lapsetkin ovat, siksi verkon tulee elää kaupungin mukana. Koulu on tärkeä lähipalvelu, eikä varsinkaan pienimpien koululaisten koulumatkat saa olla liian pitkiä. Silti tärkeämpää kuin kouluverkon säilyttäminen sellaisenaan on, että kouluja löytyy alueilta, joilla on lapsia.

13. Vanhempien oikeutta valita lastensa koulu tulisi rajoittaa. (HS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Koulushoppailu lisää eroja koulujen välillä ja näin ollen rapauttaa yhteiskunnan yhtenäisyyttä. On pidettävä huolta, että kaikki koulut ovat niin laadukkaita, ettei koulushoppailulle ole tarvetta.

14. Koulujen liikuntatuntien pitäisi olla tytöille ja pojille yhteiset. (HS)

Täysin samaa mieltä.

Sukupuolen perusteella jaotteleminen on aikansa elänyttä. Sukupuoli ei määritä, mitä lajeja lapsi tai nuori haluaa kokeilla ja miten hän haluaa liikkua. On aika siirtyä kaikille yhteisiin liikuntatunteihin. Jos tunneilla halutaan tehdä jaottelua, voi jaotteluperuste olla esimerkiksi oppilaan kiinnostuksen kohteet.

15. Koululuokissa tulisi olla ylärajat maahanmuuttajalasten osuudelle. (HS)

Täysin eri mieltä.

Kaikilla lapsilla on oikeus lähikouluun. Alueellisia eroja koulujen pärjäämisessä on taklattava ensisijaisesti heikompien koulujen resursseja lisäämällä sekä segregaatiota vähentävällä asuntopolitiikalla.

16. Kuntani pitää taata kokopäiväinen päivähoitopaikka kaikille alle 3-vuotiaille, vaikka näiden vanhemmista toinen olisikin kotona. (HS)

Täysin samaa mieltä.

Ehdottomasti. Päivähoito on taattava kaikille yhtäläisesti ja yhdenvertaisesti.

17. Kuntani pitäisi tukea rahallisesti lasten hoitamista kotona nykyistä enemmän. (HS)

Täysin eri mieltä.

Päivähoito takaa myös lapselle sosiaalisen ympäristön ja vanhemmalle mahdollisuuden palata työelämään. Kotona hoitamiseen ei tulisi kannustaa, sillä se syrjäyttää vanhempia työmarkkinoilta.

18. Haluaisin että alueeni terveyspalveluiden tuottaja on mieluummin julkinen kuin yksityinen. (HS)

Täysin samaa mieltä.

Julkisilla palveluilla taataan laadukkaammin tasavertaiset palvelut kaikille kunnan asukkaille. Julkisia terveyspalveluja tulee kehittää niin, että ne ovat jokaiselle käyttäjälleen miellyttävä kokemus. Ulkoistamisella ei myöskään välttämättä saavuteta säästöjä: puolet kunnista, jotka ovat ulkoistaneet terveyspalvelunsa, katsoivat, että tämä oli lisännyt kustannuksia.

19. Julkisten terveyspalvelujen asiakasmaksut tulisi poistaa kokonaan. (HS)

Täysin samaa mieltä.

Lääkäriin meneminen ei saa olla rahasta kiinni. Useiden kymmenien eurojen poliklinikkamaksut saattavat tuottaa ikäviä yllätyksiä vähävaraiselle. On aika toteuttaa maksutonta terveydenhuoltoa muutenkin kuin puheiden tasolla.

20. Koko Suomi on syytä pitää asuttuna, vaikka se tietäisikin veronmaksajille kustannuksia.(HS)

Täysin eri mieltä.

Kaupungistuminen on globaali megatrendi, johon meidän on sopeuduttava myös Suomessa. Koko Suomen asuttuna pitäminen on kallista eikä edistä ekologisen ja toimivan yhteiskunnan rakentamista.

21. Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla.(HS)

Täysin samaa mieltä.

Kaikille on taattava samanlaiset oikeudet avioliittoon ja adoptioon. Rakkaus ei katso seksuaalista suuntautumista.

22. Jos valtio tarjoaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamista kotikuntaani, tarjous pitää hyväksyä. (HS)

Täysin samaa mieltä.

Kunnallani on velvollisuus kantaa osansa maailman hädänalaisista. Meillä on Suomessa monet asiat todella hyvin, meillä on sekä tilaa että varaa auttaa niitä, ketkä apua tarvitsevat

23. Kouluissa kohdellaan koululaisia liian lepsusti. Tiukempi kuri tekisi kouluista parempia.(HS)

Jokseenkin eri mieltä.

Kuri ei motivoi oppimaan. Suomalaisen koulun tulee opettaa toisten kunnioittamista ja huomioon ottamista.

24. Perinteiset arvot – kuten koti, uskonto ja isänmaa – muodostavat hyvän arvopohjan politiikalle. (HS)

Jokseenkin eri mieltä.

Poliitiikkaa tulee tehdä entistä enemmän tietoon pohjautuen. Minulle tärkeitä arvoja politiikassa ja elämässä ovat tasa-arvo, kaikkien yhdenvertaisuus, ympäristöstä ja muista äänettömistä huolehtiminen sekä heikommista välittäminen.

25. Julkisia palveluita tulisi ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi. (HS)

Jokseenkin eri mieltä.

Lähtökohtaisesti ei. On oltava selvät toiminnan raamit ja tavoitteet, jos julkisia palveluita lähdetään yksityistämään. Terveyspalvelut, koulutus ja julkinen liikenne tulee hoitaa julkisin toimijoiden voimin.

26. Jos tulee eteen tilanne, jossa on välttämätöntä joko leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto. (HS)

Täysin samaa mieltä.

Palveluiden laadusta ei saa lähteä tinkimään, vaan mielummin korotetaan veroastetta. Helsinki on haluttu paikka asua, emme tule menettämään asukkaita kuntaveroa nostamalla. Lyhytnäköisillä leikkauksilla ei saavuteta mitään hyvää.

27. Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita. (HS)

Täysin eri mieltä.

Tuloerot aiheuttavat ongelmia yhteiskunnassa eriarvoisuuden tunteen lisääntyessä. Yhteiskunnan tehtävä on tasata markkinatalouden aiheuttamia tuloeroja. Tuloerot eivät välttämättä korreloi henkilökohtaisen lahjakkuuden ja ahkeruuden kanssa.

28. Nykyisen kaltaiset palvelut ja sosiaalietuudet ovat pitemmän päälle liian raskaita julkiselle taloudelle. (HS)

Jokseenkin eri mieltä.

Hyvinvointivaltiosta on pidettävä kiinni. Kehittämällä julkisia palveluita sekä niiden rahoituspohjaa pystymme ylläpitämään hyvinvointivaltiota. Suomessa tulisi siirtyä perustuloon.

29. Talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi asettaa ympäristöasioiden edelle, silloin kun nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa. (HS)

Täysin eri mieltä.

Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen on aikamme tärkein tehtävä. Lyhyen tähtäimen taloudelliset voitot tai työpaikat eivät saa mennä luonnon- ja ympäristönsuojelu yli. Talouskasvu ja ympäristönsuojelu eivät ole ristiriidassa keskenään. Monet tulevaisuuden kasvualat ovat myös ympäristön hyvinvointia edistäviä ja näihin meidän kannattaa myös Suomessa panostaa.

30. Kaikessa päätöksenteossa pitäisi arvioida vaikutukset ympäristöön ja tarvittaessa luopua ympäristölle haitallisista hankkeista. (HS)

Täysin samaa mieltä

Ehdottomasti. Jos tuhoamme ympäristömme, ei meidän kannata juuri muutakaan tulevaisuutta rakentaa. Ympäristövaikutukset tulee arvioida kaikessa päätöksenteossa.

 

Ilta-Sanomat
31. Maahanmuuttajataustaisten lasten osuudella koululuokassa pitäisi olla yläraja. (IS)

Täysin eri mieltä.

Kaikilla lapsilla on oikeus lähikouluun. Alueellisia eroja koulujen pärjäämisessä on taklattava ensisijaisesti heikompien koulujen resursseja lisäämällä sekä segregaatiota vähentävällä asuntopolitiikalla.

32. On parempi, että kunta nostaa veroäyriä kuin että se leikkaa palveluistaan. (IS)

Täysin samaa mieltä.

Palveluiden laadusta ei saa lähteä tinkimään, vaan mielummin korotetaan veroastetta. Helsinki on haluttu paikka asua, emme tule menettämään asukkaita kuntaveroa nostamalla. Lyhytnäköisillä leikkauksilla ei saavuteta mitään hyvää.

33. Kasvisruoan määrää pitäisi lisätä kouluissa ja liharuuan vähentää. (IS)

Täysin samaa mieltä.

Ehdottomasti. Suomalaiset syövät liikaa lihaa ja liian vähän kasviksia. Kestävän tulevaisuuden vuoksi meidän on myös hyvä näyttää esimerkkiä jo koulussa, että kasvisruoka on viisaampi vaihtoehto niin ympäristön, terveyden kuin kestävän maataloudenkin kannalta. Lisäksi kouluissa ja päiväkodeissa on tarjottava vegaaniruokaa kaikille halukkaille.

34. Kuntani pitää auttaa ihmisiä, vaikka he oleskelisivat Suomessa laittomasti. (IS)

Täysin samaa mieltä.

Myös paperittomat ihmiset ovat ihmisiä, ja Helsingin on pidettävä myös heistä huolta. Terveydenhuolto kuuluu kaikille papereihin katsomatta. On myös järkevää hoitaa sairaat ihmiset mahdollisimman aikasessa vaiheessa, etteivät taudit pääse pahenemaan ja mahdollisesti leviämään väestössä.

35. Julkisia palveluita pitäisi ulkoistaa nykyistä enemmän kunnilta yrityksille. (IS)

Jokseenkin eri mieltä.

Julkisilla palveluilla taataan laadukkaammin tasavertaiset palvelut kaikille kunnan asukkaille. Julkisia terveyspalveluja tulee kehittää niin, että ne ovat jokaiselle käyttäjälleen miellyttävä kokemus. Ulkoistamisella ei myöskään välttämättä saavuteta säästöjä: puolet kunnista, jotka ovat ulkoistaneet terveyspalvelunsa, katsoivat, että tämä oli lisännyt kustannuksia. Koulutus, terveydenhuolto ja julkinen liikenne on hyvä pitää kaupungin käsissä. Muiden palveluiden kohdalla voidaan tehdä tapauskohtaista harkintaa, olisiko yksityinen tuottaja parempi.

36. Rikkaiden asuinalueilla ei tarvita yhtä hyviä julkisia palveluita kuin vähävaraisilla. (IS)

Täysin eri mieltä.

Julkisten palveluiden tehtävä on taata kaikille yhtäläinen palvelu tulotasosta riippumatta. Siksi julkisten palveluiden tulee olla yhtä laadukkaita kaikkialla. Lisäksi tulee huolehtia, ettei “rikkaiden” ja “köyhien” asuinalueita synny, eli politiikalla tulee aktiivisesti ehkäistä alueellista segregaatiota.

37. Kotikuntani pitäisi ottaa aktiivisesti vastaan kotoutettavia turvapaikanhakijoita. (IS)

Täysin samaa mieltä.

Kunnallani on velvollisuus kantaa osansa maailman hädänalaisista. Meillä on Suomessa monet asiat todella hyvin, meillä on sekä tilaa että varaa auttaa niitä, ketkä apua tarvitsevat.

38. Kannatan kotikuntani liittämistä isompaan kuntaan tai kuntien yhdistymistä kotikuntani kanssa. (IS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Kuntaliitosten suhteen tulee kuunnella asukkaiden toiveita. Kuntien välinen yhteistyö sujuvoittaisi monien palveluiden ja toimintojen järjestämistä. Esimerkiksi liikenne- ja kaupunkisuunnittelussa sekä yritystoiminnassa saataisiin parempia toimintatapoja, kun jokainen kunta ei pyrkisi kilpailemaan keskenään toisten alueiden kustannuksella mm. suurimpia verotuloja maksavista tai isoimmista yrityksistä.

39. Kirjastojen kirjoista pitäisi maksaa lainausmaksua kunnan taloustilanteen helpottamiseksi. (IS)

Täysin eri mieltä.

Kirjastot ovat sivistyksen koteja, maksuttomia ja avoimia kaikille. Tästä pitää pitää kiinni. Kirjastoista saatavat mahdolliset lainausmaksut ovat merkityksettömän pieni summa koko kunnan taloudessa.

40. Kulttuuripalveluista (museot, teatterit, orkesterit) voidaan säästää leikkaamalla. (IS)

Täysin eri mieltä.

On tärkeää tukea kulttuuria. Kulttuuri luo iloa elämään. Ei leikata siitä, mikä tekee elämästä parempaa. Kulttuurin tukeminen myös mahdollistaa kulttuuripalveluiden käytön pienituloisille. Helsingissä tulisi ottaa käyttöön samanlainen maksuton kulttuuripalvelukortti vähävaraisille kuin Espoossa. Kulttuuripalvelut ennaltaehkäisevät yksinäisyyttä ja syrjäytymistä ja lisäävät ihmisten mahdollisuuksia aktiiviseen osallisuuteen.

41. Lasten päivähoidon hinta pitäisi suhteuttaa nykyistä vahvemmin vanhempien tuloihin. (IS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Päivähoitomaksuihin voitaisiin harkita uutta ylempää maksuluokkaa hyvätuloisille. Samalla olisi tärkeää pyrkiä tekemään päivähoidosta maksutonta vähintään puoleksi päiväksi.

42. Kotikunnassani pitäisi olla maksuton julkinen liikenne, vaikka se nostaisi veroäyriä. (IS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Joukkoliikenteen maksuttomuus pitää ottaa pitkäaikaiseksi tavoitteeksi. Maksuttomuuteen samantien siirtyminen on epärealistista, sillä lipputulot tuovat tällä hetkellä lähes puolet HSL:n rahoituksesta.

43. Pääomatuloista pitäisi maksaa veroa kotikuntaan siinä missä ansiotuloistakin. (IS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Suurituloisimmat suomalaiset saavat tulonsa pääasiassa pääomatuloista. Heillä, kuten kaikilla muillakin on velvollisuus osallistua myös kunnan palveluiden rahoittamiseen, sillä myös he hyötyvät niin teistä kuin kouluistakin.

44. Koko Suomi tulisi pitää asuttuna, vaikka se kävisikin kalliiksi veronmaksajille. (IS)

Täysin eri mieltä.

Kaupungistuminen on globaali megatrendi, johon meidän on sopeuduttava myös Suomessa. Koko Suomen asuttuna pitäminen on kallista eikä edistä ekologisen ja toimivan yhteiskunnan rakentamista.

45. Oppilaiden kännykät pitäisi jättää oppitunnin ajaksi luokkahuoneen ulkopuolelle. (IS)

Täysin eri mieltä.

Kännykät ja muut mobiililaitteet pitäisi ottaa entistä enemmän osaksi opetusta soveltuvilta osin. Kun kännykän käyttö ei sovi tunnille, kännykät voidaan pitää esimerkiksi repussa. Mutta lähtökohtaisesti myös puhelimet ovat tervetulleita luokkahuoneeseen.

46. Koululuokat pitäisi jakaa oppilaiden lahjakkuuden perusteella tasoryhmiin. (IS)

Täysin eri mieltä.

Suomalainen peruskoulu luo pohjan yhtenäiselle ja hyvin pärjäävälle kansalle. Tasoryhmien käyttöönotto lisäisi eriarvoistumista ja estäisi luokkanousun. Suomalainen peruskoulu on maailman paras luodessaan kohtaamisia erilaisista lähtökohdista tulevien lasten välillä – ei romuteta sitä tasoryhmillä!

47. Hyvä veli –verkostot ohjaavat kuntien päätöksentekoa. (IS)

Jokseenkin eri mieltä.

Eivät kaikissa kunnissa, esimerkiksi Helsingissä tilanne on suhteellisen hyvä. Hyvä veli -verkostoja pitää aktiivisesti purkaa ja kuntien päätöksenteon avoimuutta ja demokraattisuutta lisätä.

48. Kuntien virkoja täytettäessä pitäisi olla sukupuolikiintiöt. (IS)

Jokseenkin samaa mieltä.

Sukupuolen ei tulisi vaikuttaa ihmisen elämässä päätöksiin ja mahdollisuuksiin. Valitettavasti sukupuoli kuitenkin vaikuttaa ja monilla aloilla naisten asema on suhteessa miehiin edelleen heikko. Tilannetta korjaamaan tarvitaan sukupuolikiintiöt, joiden tehtävä on tehdä itsensä tarpeettomaksi.

49. Kerjääminen kaduilla pitäisi kieltää lailla. (IS)

Täysin eri mieltä.

Kerjäämisen kieltäminen ei ratkaise mitään. Hädänalaisia ihmisiä tulee auttaa, ei kaventaa heidän mahdollisuuksia selviytyä entisestään. Kieltäminen olisi vain köyhyyden maton alle lakaisemista.

50. Monikulttuurisuus on kunnalle hyvä asia. (IS)

Täysin samaa mieltä.

Kyllä. Monikulttuurisuus on rikkaus. Suomi on pieni maa Euroopan reunalla. Emme voi vain käpertyä rajojemme sisään, vaan tarvitsemme myös kansainvälisiä osaajia kaupunkiimme pärjätäksemme globaalissa maailmassa. Helsingin saavutettavuutta on parannettava mm. rakentamalla tunneli Tallinnaan ja yöjuna Berliiniin. Tehdään Helsingistä kansainvälinen metropoli!

51. Eutanasia pitäisi sallia. (IS)

Täysin samaa mieltä.

Ehdottomasti. Ihmisellä tulee olla oikeus päättää omasta elämästä ja kuolemasta.

52. Jos kansalaisen terveysongelmien voidaan katsoa johtua omista elintavoista, hänen pitäisi osallistua hoidon kustannuksiin. (IS)

Täysin eri mieltä.

Terveydenhoidon täytyy olla yhdenvertaista kaikille, elintavoista riippumatta. Lähes kaikki terveysongelmat voidaan katsoa johtuvan ihmisen elintavoista, joten tämä on kestämätön peruste pistää laskua perään. Ihmisten osallistuminen elintapojensa aiheuttamiin kustannuksiin on parempi hoitaa haittaverojen kautta, kuten tällä hetkellä jo tehdäänkin. Hoito on kuitenkin oltava saatavilla maksuttomasti jokaiselle sairaalle taustasta ja teoista riippumatta.

53. Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla.(IS)

Täysin samaa mieltä

Kaikilla ihmisillä tulee olla yhtäläiset ja tasavertaiset oikeudet seksuaalisesta suuntautumisesta tai sukupuolesta riippumatta.

54. Suomalaisten auttaminen olla pitäisi etusijalla ulkomaalaisiin verrattuna. (IS)

Täysin eri mieltä.

Hädässä ja pulassa olevia ihmisiä tulee auttaa heidän taustastaan tai kansalaisuudestaan riippumatta.

55. Tuloerojen kasvusta on haittaa yhteiskunnalle. (IS)

Täysin samaa mieltä.

Tutkimukset osoittavat, että tuloerot aiheuttavat ongelmia yhteiskunnassa eriarvoisuuden tunteen lisääntyessä. Yhteiskunnan tehtävä on tasata markkinatalouden aiheuttamia tuloeroja.

Contact Us

We're not around right now. But you can send us an email and we'll get back to you, asap.

Not readable? Change text.

Start typing and press Enter to search