Helsingin urbaani kehitys tulee turvata myös maakuntauudistuksen jälkeen

Sote- ja maakuntauudistuksen seurauksena suuri osa kuntien tuottamista palveluista siirtyy vuoden 2019 alusta alkaen uusien maakuntien vastuulle. Merkittävin näistä on sosiaali- ja terveyspalveluiden (sote) siirto maakunnille. Mittakaavaa voi hahmotella Helsingin kautta: sote muodostaa Helsingin budjetista noin 40% tai 2 miljardia euroa. Sote-palveluista puhumisen varjoon jää kuitenkin muita, hyvin merkittäviä muutoksia vallanjaossa. Tehtävien jako yleisellä tasolla on päätetty mutta vielä ei ole selvää, miten valta käytännössä jakautuu kunnan ja maakunnan välillä.

Vallan jakautumisella käytännössä on kuitenkin todella paljon väliä, sillä maakuntauudistusta suurempaa vallan uusjakoa ei olla Suomessa nähty vuosikymmeniin. Helsingin kannalta erityisen tärkeätä on minkälaisen roolin tuleva Uudenmaan maakunta ottaa alueiden käytön, eli kaavoituksen, ohjauksessa ja suunnittelussa. Nyt selvää on vain se, että maakunta tulee siihen osallistumaan. Parhaimmillaan maakunnan ohjaaminen voi helpottaa myös pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyötä ja mahdollistaa seudun suunnittelun kokonaisuutena. Ikävä kyllä myös huonommat vaihtoehdot ovat mahdollisia.

Maakunnan päätökset tehdään maakuntavaltuustossa, joka koostuu koko maakunnan alueelta valituista edustajista. Uudenmaan maakunta ulottuu Hangosta aina Loviisaan saakka ja on selvää, että monille tuleville valtuutetuille Helsinki ei ole jokapäiväinen vierailukohde.

Helsingin kehitys on kuitenkin tiiviin, nopeasti kasvavan kaupungin kehitystä joka vertautuu enemmän Tukholman tai Tampereen kehitykseen kuin esimerkiksi Hankoon. Jos maakunta saa vallan ohjata voimakkaasti kaavoittamista voisi se pahimmillaan tyrehdyttää Helsingin kehittämisen kasvavana, tiiviinä, urbaanina ja joukkoliikenteeseen tukeutuvana kaupunkina maakunnan painottaessa kasvun jakamista koko seudulle.

Nyt valittavalla kaupunginvaltuustolla ja tulevan maakunnan luottamushenkilöillä tulee olemaan tuhannen taalan paikka varmistaa, että maakunnallinen ohjaus tukee, eikä hankaloita, Helsingin kehitystä. Tämä vaatii erityisesti, että hallinnon kaikilla tasoilla – päättäjistä virkamiehiin – on riittävästi tietämystä nimenomaisesti kaupunkien kehityksestä. Urbaanin, joukkoliikenteeseen perustuvan ympäristön suunnittelu poikkeaa huomattavasti keskimääräisen uusimaalaisen ympäristön suunnittelusta.

Maakunnassa tulee olla päättäjiä, jotka ymmärtävät Helsingin olevan alueen veturi, jonka kehittyminen erityisen kaupunkimaisena keskuksena on koko seudun etu.  Samalla tulevan kaupunginvaltuuston tulee olla tarkkana kuntien ja maakunnan suhteiden muodostuessa ja varmistaa, että ne muodostuvat Helsingin kehityksen poikkeava luonne ymmärtäen. Mikäli vaikuttaa, että jossain on puutetta kaupunkien kehitykseen liittyvästä asiantuntemuksesta, tulee Helsingin aktiivisesti tarjota apua ja yhteistyömahdollisuuksia. Näin voimme varmistaa kaupungin kehityksen kaupunkina ja ihmisillä tulevaisuudessakin mahdollisuuden valita kaupunkimainen asuminen. Jos me alamme jarruttaa Helsingin kasvua, on seurauksena vain hyvätuloisten kaupunki. Helsinkiin on valtavasti tulijoita, ja jos asuntojen tarjonta ei vastaa kysyntään, nousee asumisen hinta.

Contact Us

We're not around right now. But you can send us an email and we'll get back to you, asap.

Not readable? Change text.

Start typing and press Enter to search