Mitä tiivis kaupunki tarkoittaa?

Puhun usein tiiviin kaupungin puolesta, sen viihtyisyydestä, houkuttelevuudesta ja tehokkuudesta. Tiivis kaupunki on kuitenkin myös trendisana, jonka on ottanut omakseen puolue kuin puolue. Tiivistä voi kuitenkin tehdä monella tavalla ja mikä vielä tärkeämpää, erittäin hyvin tai karmaisevan huonosti. Erot viihtyisyyden ja ankeuden välillä syntyvät pienistä asioista ja määrittävät, muistuttavatko Helsingin tulevat alueet kantakaupungin viehkoimpia kortteleita vai Itä-Pasilaa – molemmat ovat kyllä varsin tiiviitä. Hyvää, tiivistä kaupunkia haluavan äänestäjän onkin todella tärkeää tietää, mitä se kullekin ehdokkaalle tarkoittaa. Seuraavassa minun näkemykseni siitä, kuinka rakentaa hyvää, terveellistä ja viihtyisää kaupunkia.

Yllä on satelliittikuva Torkkelinmäen alueesta. Nämä korttelit ovat edustava esimerkki eri tavoilla hyvästä kaupungista, joten käyn onnistuneen tiiviin kaupungin ominaisuuksia läpi tämän kuvan kautta.

Tiiviys tiheänä asumisena. Palveluita syntyy alueille ainoastaan silloin, kun niille on käyttäjiä. Jos haluamme asuinalueille muutakin kuin Alepan, esimerkiksi ravintoloita, kahviloita, urheilukeskuksia ja muita erityisempiä toimintoja, pitää alueella myös asua paljon ihmisiä. Tämä on ensiarvoisen tärkeä asia, jota ei voi ohittaa. Esimerkiksi Torkkelinmäen alueella asuu yli 20 000 henkeä/neliökilometri. Tällaiselle asukastiheydellä alueelle syntyy helposti myös erikoistuneempia palveluita.

Toiminnot samassa tilassa. On ensiarvoisen tärkeää, että alueilla asuminen, palvelu ja liikenneyhteydet ovat kaikki lähekkäin, lomittain ja yleisesti samassa tilassa. Tiivis asuinalue kuolee päiväksi ihmisten lähtiessä töihin, tiivis työpaikka-alue ihmisten tullessa töistä. Alue, jolla asunnot, toimistot ja palvelut ovat vierekkäin, päällekkäin ja lomittain pysyy eläväisenä läpi vuorokauden. Torkkelinmäen rauhalliselta ja vehreältä huipulta on vain joitakin satoja metrejä sekä Helsinginkadun että Hämeentien vilinään ja palveluihin.

Laadukas, vaihteleva kaupunkitila alueen ja rakennuksien ominaisuutena on tärkeä osa viihtyisää tiivistä kaupunkia. Sillä, minkälaisen vaikutelman alue ja rakennukset antavat on valtava merkitys viihtyisyydelle. Onko alue vain suoria katuja ja hajanaisa korkeita torneja (mikä on yksi tapa rakentaa tiheätä asumista) vai täynnä polveilevia kujia, joiden varrella on toisistaan poikkeavia, ihmisen mittakaavaan rakennuksia? Rakennukset eivät ole vain niiden sisällä tapahtuvaa toimintaa varten vaan luovat myös ympäristöään. Etenkin julkisivuilla ja sijainnilla suhteessa katuun on valtava merkitys ympäristön viihtyisyydelle. Miellyttävintä ympäristöä luodaan vaihtelevilla julkisivuilla, joissa ei ole muurimaisia, aukottomia seiniä jalankulkijan vieressä. Rakennukset tulee myös rakentaa kiinni katuun, jotta ympäristöön ei jää hyödyttömiä talon edustojen nurmikoita ja muuta ankeata joutomaata. Katuun kiinni rakentaminen luo myös yhtenäisen seinämän, joka luo suojan tunnetta myös korttelin ulkoreunaa pitkin kulkevalle. Tätä voidaan vielä vahvistaa esimerkiksi istuttamalla puurivi jalkakäytävän ja ajoradan väliin.

Yksi kaupungissa eniten tilaa vievä asia on katutila. Hyvin rakennetussa, tiiviissä kaupungissa myös katutila on ihmisen mittakaavassa, eivätkä kadut ole yltiöleveitä erämaita, joiden ylittäminen tuntuu hankalalta. Useat ajokaistat levittävät helposti tilan niin avaraksi, ettei ihminen koe enää turvallisuuden tunnetta samoin, kuin kapeammalla kadulla liikuttaessa. Tähän vaikutetaan parhaiten suunnittelemalla kaupungin liikenne niin, että mahdollisimman harva joutuu liikkumaan omalla autollaan, sillä autot vievät tilaa paitsi liikenteessä, myös pysäköityinä katujen varsilla vähentäen näin kävelijän käytössä olevaa tilaa tai leventäen rakennusten väliin jäävää tilaa yhden ajokaistan verran.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö myös tiiviissä kaupungissa tule olla avoimia ja väljiä kohtia. Tärkeintä on harkita tarkkaan, missä ja miten paljon ja kuinka pitkiä matkoja avointa on. Esimerkkikuvassamme nämä tavoitteet näkyvät kohtuullisena määränä puistoa, pallokenttänä ja polveilevina katuina. Torkkelinmäellä kävellessä et ikinä näe kovin montaa sataa metriä eteenpäin, minkä johdosta silmien edessä avautuu jatkuvasti uusia näkymiä.

Miksi miellyttävä tiivis kaupunki muodostuu usein umpikortteleista? Tärkeä osa hyvää kaupunkitilaa on tilan selkeä ja miellyttävä rajautuminen. Kaupungissa tämä saadaan aikaan rakentamalla umpikortteleita. Ne rajaavat selkeästi yleiset katu-alueet ja yksityiset piha-alueet ja mahdollistavat suojaisten sisäpihojen luomisen keskelle kuhisevaa kaupunkia. Tässäkään asiassa ei tarvitse kuitenkaan olla dogmaattinen. Tärkeintä on, että viklkaimmilla paikoilla ja kaduilla tila on selvästi rajattu ja hahmotettavissa. Esimerkkikuvassamme näemme, kuinka Hämeentien yhtenäiset umpikorttelit ja Helsinginkadun yhtenäinen talomuuri avautuu Torkkelinmäen huipulla suojaisiksi, umpikortteleiden suojaamiksi ja puiston siimeksessä oleviksi kortteleiksi.

Kaiken kaikkiaan puhun tiiviistä kaupungista paitsi sen kaupunkitaloudellisten hyötyjen vuoksi, myös siksi, että se luo meille kaupungissa liikkuville viihtyisän ympäristön, missä olla ja elää.

Äänestä tiivistä kaupunkia ja kirjoita 715 äänestyslappuun sunnuntaina!

Contact Us

We're not around right now. But you can send us an email and we'll get back to you, asap.

Not readable? Change text.

Start typing and press Enter to search