Rakennetaan lisää keskustaa – kaupunkien keskustaan muutto houkuttelee yhä useampia

Eläköityvien muuttaminen keskustan palveluiden äärelle, keskusta-alueen asuntojen hintojen nousu ympäri maan, lapsiperheiden paluu kantakaupunkiin. Kaupunkien tiiviiden keskustojen uusi nousu ja vetovoimaisuus on ollut viime vuosina aina vain kasvava trendi. Aiemmin kaupunkien keskustat nähtiin enemmän läpikulkupaikkoina, joihin muutettiin opiskelujen tai toisesta kaupungista muuton seurauksena ja joista edettiin tilanteen salliessa tai viimeistään perhettä perustettaessa pientaloon lähiön rauhaan. Tämä ajattelumalli on ollut jo jonkin aikaa murroksessa ihmisten ihmisten suuntautuessa yhä enemmän ydinalueille. Mistä tämä johtuu ja mitä se tarkoittaa kaupunkipolitiikassa?

Kaupunkiasumisen nousu on maailmanlaajuinen trendi, josta Suomi on muita rikkaita teollisuusmaita jäljessä. On arveltu, että nykyisen päälle 70% sijaan tulevaisuudessa jopa yli 80% suomalaisista asuu kaupungeissa, sekä maailmanlaajuisesti ihmisistä noin 75 prosenttia. On todella epätodennäköistä, että tämä kehitys ei Suomessa seuraisi globaalia kehitystä. Tähän taas johtaa erityisesti elinkeinorakenteen ja työpaikkojen suuntautuminen yhä enemmän palvelu- ja kehittämistehtäviin. Kehitys vahvistaa kaupungistumista, sillä innovaatiot syntyvät paikoissa, joissa on läsnä monipuolista osaamista, tutkimusta, rahoitusta sekä muita erikoistuneita palveluita. Verkostojen, kommunikaation ja informaation korostuessa ihmisille on entistä tärkeämpää mahdollisuus luoda uudenlaisia yhteyksiä ja pysyä kehityksen sykkeessä mukana. Tämä on haastavaa, jos asuu autoriippuvaisella reuna-alueella.

Samalla myös ihmisten henkilökohtaiset preferenssit ovat muutoksessa. Edellinen suuri liike kohti kaupunkeja tapahtui 1960-70-luvuilla. Heidän lapsensa ja lapsenlapsensa edustavat kaupunkilaisten uutta sukupolvea, jonka juuret ovat kaupungissa ja elämäntapa kiinni sen rytmissä. Ihmiset myös kaipaavat uusia yhteisöllisyyden muotoja. Elämäntavat ovat monimuotoistuneet  ja kaupunki tarjoaa erilaisia yhteisöjä ja alakulttuureja, joissa jokainen voi toteuttaa omia elämänihanteitaan. Elämänvaiheet myös liukuvat lähemmäs toisiaan. Perhettä perustavat eivät enää automaattisesti ajattele muuttavansa lähiöihin, sillä esimerkiksi opiskeluaikana löydetyt tapahtumat, elämykset ja mahdollisuudet vapaa-ajan viettoon houkuttavat enemmän kuin suurempi määrä neliöitä asunnossa. Samalla ikääntyvät pariskunnat suuntaavat lisääntyvissä määrin kaupunkiin helpon liikkumisen ja palveluiden äärelle.

Voikin olla niin, että Nurmijärvi-ilmiö on muuttunut Kalasatama-ilmiöksi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö myös Nurmijärvelle riittäisi muuttajia. Merkittävää on se, että tähän asti ihmisten on oletettu muuttavan lopulta, usein perheen perustamisen seurauksena, lähiöihin ja tämän vuoksi kaupunkia ei ole suunniteltu kaikkien asukasryhmien tarpeisiin. Lisäksi tiivistä kaupunkia ei yksinkertaisesti ole rakennettu 1950-luvun jälkeen lähiön ollessa rakentamisen ihanne.

Kaupungin tulee vastata voimallisesti näihin muuttuviin ja aina vain vahvistuviin ilmiöihin. Tärkeintä on yksinkertaisesti rakentaa lisää tiivistä, eläväistä ja viihtyisää kaupunkia, jotta saamme edes kurottua kiinni kuudenkymmenen vuoden ajan kartutetun puutteen sen tarjonnassa. Lisäksi kaupungin tulee tukea erilaisten ryhmien mahdollisimman miellyttävää asumista kaupungissa. Tämä tarkoittaa perusasioista huolehtimista, kuten riittävä määrä päiväkoti- ja koulupaikkoja, mutta myös avoimuutta uusia ratkaisuja ja kokeiluja kohtaan. Näitä voi olla esimerkiksi eri elämäntilanteisiin joustavat, jaettavissa ja yhdistettävissä olevat asunnot, mahdollisimman laaja maantason asuntopihojen rakentaminen, suljetut umpikorttelit, joiden yhteispihoilla lasten on turvallista leikkiä sekä usean sukupolven korttelit, joissa on eri elämänvaiheisiin sopivia asuntoja. Kiinnittämällä huomion suuren kuvan lisäksi pieniin yksityiskohtiin ja kaupungissa elävien ihmisten monimuotoisuuteen varmistamme, että kaikki löytävät paikkansa myös tulevaisuuden Helsingissä.

Contact Us

We're not around right now. But you can send us an email and we'll get back to you, asap.

Not readable? Change text.

Start typing and press Enter to search