OECD ehdottaa järkevämpää veropolitiikkaa

OECD julkaisi tänään Suomea koskevan maaraportin, missä ehdotetaan loistavia muutoksia Suomen verotukseen: kiinteistöveron reipasta nostoa ja tarkentamista, asuntolainojen korkovähennysoikeuden poistamista, ympäristöverojen nostoa ja ympäristölle haitallisten tukien vähentämistä sekä arvonlisäverokantojen yhdistämistä. Nämä olisivat tärkeitä uudistuksia verojärjestelmään.

Kiinteistövero on loistava vero. Se ei juurikaan haittaa vaihdantaa, eikä näin ollen aiheuta haittaa talouden toiminnalle. Rakennuksia ei voi piilottaa bahamalaiseen pankkiin, sillä niiden arvo perustuu pitkälti siihen, missä ne sijaitsevat. Kiinteistövero osuu niihin, kenellä on omaisuutta, joten se myös tasaa yhteiskunnan varallisuuseroja. OECD ehdottaakin kiinteistöveroon myös parempaa kiinteistön arvon arviointia. Suomessa tällä hetkellä paitsi arvioidaan kiinteistöjen arvo edellisen kauppahinnan perusteella, joka saattaa olla paljonkin jäljessä alueen todellista hintakehitystä, myös kiinteistöveron taso on todella alhainen.

Asuntolainojen korkovähennysoikeus taas on huono niin yhteiskunnan asumismuotoihin kuin ostokäyttäytymiseen vaikuttamisen osalta. Vähennyksellä kannustetaan omistamaan asunto, joka johtaa esimerkiksi työvoiman heikompaan liikkuvuuteen ja talouden hitaampaan kehitykseen, kun ihmiset muuttavat vähemmän esimerkiksi työpaikkojen perässä. Samaan aikaan myös asuntolainojen korkovähennysoikeus on tuki ihmisille, joilla on jo omaisuutta.

OECD ehdottaa myös ympäristöverojen korotusta ja ympäristölle haitallisista tuista luopumista kiihdyttämään taloutta. Suomessa usein perustellaan, ettei näihin ympäristön tilaa parantaviin muutoksiin ole varaa, sillä ne heikentäisivät suomalaisten työllisyyttä. OECD on kuitenkin eri mieltä: se ehdottaa talouden parantamiseksi mm. teollisuuden alemman energiaverokannan poistamista, dieselin ja turpeen alhaisen verokannan nostamista sekä maataloustukien pienentämistä.

Arvonlisäkantojen yhdistämistä myös Vihreät nuoret vaativat talouspoliittisessa ohjelmassaan. Suomessa yleinen arvonlisäverokanta on korkea verrattuna OECD maihin, mutta verosta saamamme tuotto on vain 54% potentiaalistaan, mikä on alle OECD:n keskiarvon. Toisinsanoen menetämme lähes puolet arvonlisäveron verotuloista, kun käytämme alempia arvonlisäverokantoja.

Vaikka alemmat arvonlisäverokannat esimerkiksi ruoassa ja lääkkeissä tuntuvat helposti avulta niille, joilla on vähän rahaa käytettävissä näihin, ovat ne itseasiassa enemmänkin tuki niille, jotka käyttävät paljon rahaa esimerkiksi kalliimpaan ruokaan – eli yhteiskunnan hyväosaisille. Fiksumpaa olisi iskeä sama arvonlisävero kaikkeen ja tukea esimerkiksi perustulolla pienituloisia. Yhteiskunnan varallisuuseroja taas tulee hoitaa ensisijaisesti omaisuutta verottamalla esimerkiksi ylläkuvatulla kiinteistöverolla.

Contact Us

We're not around right now. But you can send us an email and we'll get back to you, asap.

Not readable? Change text.

Start typing and press Enter to search