Helsinki laskee rakentamisesta aiheutuvat päästöt ja rajoittaa niitä enemmän kuin mikään muu kaupunki Suomessa

Mielipidekirjoitus julkaistu Helsingin uutisissa 23.2.2025 vastauksena kokoomuksen kuntavaaliehdokkaan mielipidekirjoitukseen, jossa esitettiin, ettei Helsinki laskisi rakentamisesta aiheutuvia ilmastopäästöjä.

Kokoomuslainen kuntavaaliehdokas Pete Suhonen väitti mielipidekirjoituksessaan (HU 20.2.), että Helsinki ei laskisi rakentamisen päästöjä. Todellisuudessa Helsinki seuraa rakentamisesta syntyviä päästöjä, vaikka niitä ei huomioidakaan alueperusteisessa päästölaskennassa.

Alueperusteinen päästölaskenta, mihin kaikkien eri alueiden hiilineutraaliustavoitteet perustuvat, huomioi kyseisellä alueella syntyvät päästöt. Se siis huomioi itse rakentamistoiminnan, kuten työkoneiden, päästöt, mutta ei materiaalien valmistuksen päästöjä, jos ne syntyvät toisen kunnan alueella. Näin päästöjä ei lasketa kahteen kertaan eri kuntien päästöihin. Samasta syystä Suomen päästöihin ei lasketa kiinalaisen tehtaan päästöjä, jos suomalainen ostaa Kiinassa valmistetun tuotteen, koska tällöin päästöt laskettaisiin sekä Suomen että Kiinan päästöihin.

Kaupunki kuitenkin seuraa myös Helsingissä tapahtuvasta toiminnasta kaikkinensa syntyviä päästöjä, eli kulutusperäisiä päästöjä, mihin sisältyy myös rakennusmateriaalien päästöt. Kulutusperäisesti laskettuna energiantuotannon päästöt oli vuonna 2022 suurin päästölähde, 32 %, tavarat ja palvelut 24 %, ruoka 22 %, liikenne 17 % ja rakentaminen 5 %. Toisin sanoen kaikki päästöt huomioiden tarvitaan toimia niin fossiilisesta energian korvaamiseen uusiutuvilla, kestävämpiä palveluita ja tavaroita, lihan ja maidon kulutuksen, polttomoottoriautoilun ja lentämisen vähentämistä kuin myös suuripäästöisen betonirakentamisen vähentämistä. Kokoomus on Helsingissä ollut vastustamassa niin ruoan kuin liikenteenkin päästöjen vähentämistä, vaikka niistä syntyy moninkertaisesti päästöjä rakentamiseen verrattuna.

Vaikka rakentamisen päästöt ovat vain 5 % päästöistä, pitää niitä vähentää. Helsinki onkin ensimmäisenä kaupunkina rajoittanut rakentamisen päästöjä jo vuodesta 2023. Hiilijalanjäljen raja-arvossa huomioidaan rakennuksen koko elinkaari materiaalien tuotannosta aina uudelleenkierrätykseen asti. Helsinki ei ainoastaan laske rakentamisen päästöjä, vaan rajoittaa niiden syntymistä enemmän kuin mikään muu kaupunki Suomessa.

Samanlainen raja-arvo piti tulla koskemaan kaikkia kuntia tämän vuoden alusta, mutta kokoomuslaisen Petteri Orpon hallitus siirsi sen voimaantuloa, eikä raja-arvoa säätävää asetusta ole vieläkään nähtävillä. Samalla Orpon hallitus päätti, ettei rakennuksen päästöt kertovaa selvitystä tarvitse esittää ennen rakennushankkeeseen ryhtymistä, jolloin se voisi ohjata suunnittelua ilmaston kannalta kestävämmäksi, vaan vasta rakennuksen valmistumisen jälkeen. Vaikka kokoomus yrittää hidastaa rakentamisen päästöjen vähentämistä, voimme Helsingissä edelleen tehdä paremmin. Lisätä rakennusten uudelleenkäyttöä ja korjaamista sekä puurakentamista, edistää energiaremontteja ja kierrätettyjä rakennusmateriaaleja.

Alueperusteinen päätölaskenta toimii niin, että lasketaan kyseisellä alueella syntyvät päästöt. Kirjoittaja on siinä mielessä väärässä, että itse rakentamistoiminnan päästöt, kuten työkoneiden päästöt, lasketaan kyllä Helsingin päästöihin, koska ne syntyvät Helsingin alueella. Niiden rakennusmateriaalien valmistuksen päästöt, minkä valmistus tapahtuu muualla kuin Helsingissä, ei lasketa Helsingin päästöihin, vaan sen paikan päästöihin, missä ne syntyvät. Vähän sama juttu, kuin että Suomen päästöihin ei lasketa kiinalaisen tehtaan päästöjä, vaikka suomalainen ostaisi Kiinassa valmistetun tuotteen, koska muuten samat päästöt laskettaisiin kahteen kertaan sekä Suomen että Kiinan päästöihin. Tätä alueperusteista päästölaskentaa käytetään käytännössä kaikkien hiilineutraaliustavoitelaskelmien kanssa, niin Helsingissä, Suomessa kuin EU:ssakin, eikä siinä ole mitään outoa tai huijaamista, vaikka yllä muutamissa kommenteissa sellaista vihjaillaan, vaan se on vakiintunut tapa laskea näitä.

No sitten toinen tapa laskea päästöjä on niin sanottu kulutusperäinen laskenta, missä lasketaan tiettyjen ihmisten, kuten nyt vaikka helsinkiläisten toiminnasta aiheutuvat päästöt. Helsinki on ollut mukana Kulma-hankkeessa, missä näitä päästöjä on laskettu myös helsinkiläisten osalta. Tämä laskentatapa sisältää myös ne rakentamisen päästöt, mitkä eivät näy alueperuteisessa laskennassa Helsingin päästöinä. Ne ovat noin 5 %, kun taas energiankulutuksen päästöt on 32 %, tavaroiden ja palveluiden tuotannosta 24 %, ruoantuotannosta 22 % ja liikkumisesta 17 %. Toisin sanoen rakentamisen päästöt ovat lopulta aika pieni osa helsinkiläisten toiminnasta aiheutuvista päästöistä.