Kestävä, vehreä ja viihtyisä Helsinki
Haluan tehdä Helsingistä kestävämmän kaupungin. Viihtyisämmän ja vehreämmän kaupungin, jossa arvokkaat metsämme suojeltaisiin, liikkuminen olisi jokaiselle helppoa, kaduilla olisi enemmän puita, ja kaikille löytyisi asunto ja hyvä ympäristö elää. Näiden tavoitteiden toteutumiseksi työtä on vielä tehtävänä, ja sitä haluan jatkaa tulevalla valtuustokaudella.
Tiivistettynä
- Enemmän katupuita ja vehreitä katuja, enemmän puistoja ja penkkejä
- Kunnianhimoista kaupunkiluonnon suojelua
- Kunnianhimoista ilmastotyötä
- Kävelykeskusta ja turvallinen kävely-ympäristö kaikille
- Turvallisia ja sujuvia pyöräteitä
- Raitiovaunujen verkosto, joka takaa toimivan joukkoliikenteen
- Ympärivuorokautinen metro
- Ympärivuotiset kaupunkipyörät
- Tunneli Tallinnaan ja yöjuna Berliiniin
Helsingin vahvuus on sen vehreys. Harvassa tämän kokoisessa kaupungissa jokaiselta löytyy lähiluonto kävelymatkan päästä ja kaupunkimetsät yltävät aina kaupungin keskustaan asti. Meidän on tärkeä pitää huolta, että myös tulevat sukupolvet saavat nauttia Helsingin vehreydestä. Olemme juuri hyväksyneet kunnianhimoiset tavoitteet suojella luontoarvoiltaan arvokkaimpia alueita enemmän, kuin missään muussa Euroopan pääkaupungissa. Nämä suunnitelmat tulee nyt viedä kunnianhimosta tinkimättä maaliin.
Helsinkiin haluaa jatkuvasti muuttaa enemmän ja enemmän ihmisiä. Se on hyvä asia, sillä se kertoo siitä, että Helsinki koetaan hyväksi paikaksi asua ja olla. Kaupungilla on vetovoimaa. Meidän tulee varmistaa, että jokaisella Helsinkiin haluavalla on myös mahdollisuus muuttaa tänne, ja pitää huolta, ettei Helsingissä asuminen ole varallisuudesta kiinni.
Olen asunut monenlaisissa paikoissa muutaman tuhannen ihmisen kunnista pieniin kaupunkeihin ja miljoonien ihmisten metropoleihin.
Yhdysvalloissa näin, miten kaupunki toimii, kun se on rakennettu autoilu edellä. Ihmiset kulkevat kotoa autoon, autosta markettiin, takaisin autoon ja kotiin. Satunnaisia kohtaamisia syntyy vähän. Laajenevat kaupungit vievät valtavasti tilaa, mikä on johtanut luonnon tuhoutumiseen turhaan samalla, kun ilmastopäästöt ja luonnonvarojen kulutus ovat kasvaneet kestämättömälle tasolle. Päästöjen vuoksi ilmastokriisi kiihtyy ja ihmisten terveyshaitat kasvavat.
Kaupunkeja voidaan suunnitella myös toisin. Vehreässä ja tiiviissä kaupungissa kadut ovat viihtyisiä ja melua ja muita haittoja aiheuttavaa autoliikennettä on vähän. Kaikki arjen palvelut kirjastosta lähipistoon ja ruokakauppaan löytyvät kävely- tai pyöräilyetäisyydeltä.
Tällaiset kaupungit ovat myös luonnon ja ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta tärkeitä. Mitä lähempänä päivittäiset palvelut löytyvät, sitä vähemmän syntyy liikenteestä päästöjä. Pyöräilyn, kävelyn ja joukkoliikenteen edistäminen parantaa myös ilmanlaatua ja ihmisten terveyttä. Kun liikenne vie vähemmän tilaa, löytyy myös uusille asunnoille rakennusmaata entisen asvaltin paikalta ja lähiluonto voidaan säilyttää. Tällaiset kaupungit ovat kestäviä.
Vaikka Helsinki on monessa tavoitteessaan maailmanlaajuista kaupunkisuunnittelun huippua, voimme tehdä asioita vieläkin paremmin. Uudisrakentaminen suuntautuu Helsingissä pääosin jo ihmisen aiemmin käyttöönsä ottamilla alueille, kuten vanhoille satama-alueille, mutta silti myös paikoin ihmisten lähiluonto on uhattuna, mikä nousee esiin huolena asukaskyselyissä. Lähiluonto voidaan kuitenkin säästää, mikäli rakentamiselle löydetään vaihtoehtoisia paikkoja. Olen itse tutkinut esimerkiksi sitä, miten paljon liikenne vie tilaa kaupungeissa. Kun liikenne järjestetään tehokkaammin ja sen pinta-alaa vähennetään, voidaan saada tilaa uudelle rakentamiselle ilman, että luontoalueisiin tarvitsee kajota. Samalla jo rakennetuissa ympäristöissä voidaan vapauttaa asvalttia katupuille ja kasvillisuudelle ja ilmastopäästöt pienenevät. Helsingissä onkin otettava tosissaan tavoitteet niin ilmastopäästöjen vähentämiseksi kuin viherpinta-alan ja luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi.
Paitsi liikenteen osalta, myös rakentamisen osalta päästöjä pitää vähentää. Se tarkoittaa, että jo rakennetut rakennuksia korjataan ja pyritään käyttämään niitä niin pitkään, kuin mahdollista. Kuten kaiken muunkin tavaran kanssa, myös rakennusten osalta kannattaa suosia käytettyä ja korjattua. Aina se ei kuitenkaan ole mahdollista, ja silloin, kun rakennetaan uutta, pitää rakentaa ilmaston kannalta kestävämmin. Rakennetaan siis enemmän puusta ja hyödynnetään kierrätysmateriaaleja paremmin, jotta uusia ja paljon päästöjä tuottavia rakennusmateriaaleja tarvitaan vähemmän.
Kestävän kaupunkikehityksen asiantuntijana edistän päivittäin sitä, että kaupungit olisivat tulevaisuudessa parempia. Vähemmän kuormitusta ympäristölle ja arkea, missä kestävien valintojen tekeminen on helppoa.
Unelmani on, että tulevaisuudessa kaupunkimme kadut olisivat asvalttikenttien sijaan kuin puistoja, niillä kuuluisi liikenteen melun sijaan lintujen laulu, että lapset voivat pyöräillä turvallisesti kouluun ja pelata palloa kaduilla. Ja että yöjunalla pääsisi Keski-Eurooppaan.